WOOBAZ Hitaande kala, miliyoŋaaji miliyoŋaaji jawdi ina mbayla juuɗe, ina yeeyee, ina njaltinee, ina majja, ina njejjitee walla ina ngujjaa tawa alaa ko nafi.
Kono so huunde seertii e joom mum, ina heewi wonde huunde woɗnde tan.
Hay so tawii ko reennooɓe sariya njiyti ɗum walla rokka ɗum laamu, ina heewi ko waawataa anndeede e laaɓal joom mum. Sabu ŋakkeende humpitooji kuutorteeɗi, jeyiiji keewɗi meeɗaa wartireede.
Ɓeydi heen ko goonga wonti ñalnde kala : ƴellitaare luural ɗiɗaɓal. Soodde walla yeeyde jawdi ko ɓuri heewde ko e hoolaare. Hol no nganndirtaa so huunde wujjaama? Hol no mbaawirtaa hollirde wonde ko aan woni joom mum? Hol no mbaawirten hisnude seedantaagal jeyi leydi tawa binndanɗe asliije ɗee majjii e nder yontaaji ?
Hannde, binnditagol ina woodi wonande won e cate keertiiɗe no feewi : otooji, inɗe domen, won patenuuji walla won geɗe keertiiɗe. Kono alaa fof feere winndereyankoore ngam anndude, winnditaade e hollirde jeyi ko ɓuri heewde e jawdi taariindi men.
Jaabawol WOOBAZ ngol
Ko ngam jaabtaade ngalɗoo ŋakkeende tigi WOOBAZ jibinaa.
WOOBAZ ina anniyii sosde binndital winnderewal marsandiisuuji, tawa ina jeyaa e peewnoowo, e asiraagal, e yeeyooɓe e Dowlaaji. Faandaare mayre wonaa lomtaade njuɓɓudiiji goodɗi ɗii, kono ko sosde jokkondire ŋakkuɗe hakkunde majji.
Kala huunde winnditaande ina waawi jokkondirde e huunde wootere walla ko ɓuri ɗum : limoore peewnoowo, nate, Kod QR, ƴulɓe RFID walla NFC, mikroo-toɓɓere, maandeeji ɗi njiyataa, seedantaagal walla kala feere baawnde jokkondirde duumotoonde hakkunde huunde e joom mum.
So tawii huunde alaa anndinoore asliire, WOOBAZ ina hirjina, ina wallita e huutoraade markeeji potɗi e yettude lowre gollodiiɓe teeŋtuɓe.
Yiɗde ɓurnde yaajde e hare gujjo
Yiɗde WOOBAZ ina yaaji haa ɓurti hare hoyre mum ngam haɓaade gujjo.
Faandaare ndee ko wallitde kala neɗɗo mahde ndonu dijital koolniingu e marsandiis mum, ngam hisnude seedanteeje jeyi mum e nder yontaaji juutɗi, ngam newnude laabi e asiraaji, ngam tabitinde jokkondire hakkunde leyɗeele, ngam moƴƴinde mbaawkaaji artirde geɗe tawaaɗe ɗee, e, e ko sakkitii koo, ngam ƴellitde ɓure exout traceability maɓɓe moƴƴere.
Sabu moƴƴere ndema ina heewi jogaade nafoore faggudu, kono kadi ina jogii nafoore to bannge miijo, daartol walla ndonu, ina foti jogaade sifaa duumotooɗo no joom mum nii.
Kuule duumotooɗe
WOOBAZ tuugii ko e kuule seeɗa laaɓtuɗe, baawɗe ardude e ƴellitaare mum e nder yontaaji juutɗi :
- jokkere enɗam
- laaɓal
- rewindaade
- reende dokke neɗɗo
- ŋakkeende nanondiral e hoolaare
Denndaangal diisnondiral sensible ina winndee. Heɓde ina rewindaa. Joom en jawɗeele ina nganndinee so laamu nguu ƴeewtindiima kabaruuji jowitiiɗi e jeyi mum en. Kala ƴellitaare njuɓɓudi ndii ina foti semmbinde ngool jokkondiral hoolaare.
Faandaare WOOBAZ wonaa tan sosde lowre.
Yiɗde maggal ko seeɗa-seeɗa wonta njuɓɓudi hoolaare huutortoondi anndinde jawdi ndariindi.
Infrastructure udditiinde, duumotoonde, winndereyankoore, baawnde jokkondirde e peewnoowo, e gollodiiɓe, e laamuuji, e asirankooɓe, e laylayti renndo, e ko ɓuri teeŋtude, e miliyoŋaaji joom en jawɗeele yiɗɓe waawde tan hollirde wonde jeyi ko jeyi mum en.
